Tervetuloa Iijoki.fi:hin. Tämä sivusto antaa tietoa Iijoen ympäristöstä, aktiviteeteista sekä ajankohtaisista tapahtumista. Annamme kattavasti tietoa sekä paikallisille, sekä ulkopaikkakunnilta Iijoen vesille vierailemaan tulleille. Iijoen varsi on Pohjanmaan luontoa kauneimmillaan, ja toivomme että nautitte kaikesta, jota sillä on tarjota.
Yleistietoa Iijoesta
Iijoki on Suomen kuudenneksi suurin jokivesistö, jonka pääuoma virtaa 370 kilometrin matkan Suomen Pohjois-Pohjanmaan läpi, alkaen Iijärveltä, Kuusamosta. Sen varrella ovat Taivalkoski, Pudasjärvi sekä Ii, josta se laskee Perämereen. Iijoen tunnetuimmat sivu-uomat ovat Pudasjärvellä ja Oulussa virtaava Siuruanjoki, Pudasjärven Korpijoki ja Livojoki ja Taivalkoskella sijaitseva Kostonjoki. Sivujokia on yhteensä yli 800 kilometriä. Vesistön kokonaispinta-ala on 14191 km2 ja vuosina 1961-1990 keskivirtaama on ollut 174 m3/s.
Joki on vaikuttanut tuntuvasti sen varrella olevaan asutukseen, sillä se on ollut kautta Suomen historian tärkeä ravinnon lähde ja kauppatavaran kulkureitti. Menneinä aikoina ylävirtaan kuljetettiin ruutia ja suolaa ja alajuoksulle vietiin metsästyksestä saatuja turkiksia. Asutusta joella on ollut kivikaudesta asti ja ensimmäiset nimetyt asukkaat olivatkin saamelaisia. Iijoen nimi kääntyykin saameksi nimelle ”Yöjoki”.
Iijoen ylä- ja keskijuoksut ovat koskiensuojelulain nojalla suojeltuja vesistöjä ja Iijoessa onkin arviolta n. 150 koskea, jotka ovat olleet vuosikymmeniä vesivoimaloiden mielenkiinnon kohteena. Suojelulait pyrkivät pitämään rakentamisen vaikutukset aisoissa, ja ihminen onkin toiminnallaan vaikuttanut Iijokeen tavalla, joka vaatii aktiivista huolenpitoa. Rakentamisen seurauksena vaelluskalat ovat kärsineet pahasti, jonka seurauksena Iijoen alueille istutetaan vuosittain kompensaationa runsaasti kaloja: yli 10 miljoonaa siikaa, 3-5 miljoonaa nahkiaista, 300 000 lohta ja vajaa 30 000 meritaimenta.
Lisää kalastamismahdollisuuksista ja kalapaikoista voitte lukea täältä.
Sahateollisuus ja tukkiuitto Iijoella
Uitto oli 1900-luvulle saakka ainoa tapa kuljettaa puutavaraa pitempiä matkoja metsäteollisuudessa. Iijoen vesistö mahdollisti pitkään elämän mahdollistavan puuteollisuuden sen varren asukkaille. Valtavat määrät puutavaraa kulkivat vuosikymmenien ajan pitkin Iijoen laineita sahoille ja jalostuslaitoksille. Uitto ei kuitenkaan ollut aina esteetöntä matalista koskista ja järvistä johtuen.
Iijokilaakson ensimmäinen saha perustettiin 1734 Johan Bäckin toimesta Martimo-ojalle. Sahoja oli vesistöllä 1800-luvun lopulla jo kuusi. Näihin lukeutui myös Suomen ensimmäinen höyrysaha, Kestilä. Kestilän sahan piippu seisoo edelleen muistomerkkinä Suomen puuteollisuuden alkuajoista
Soutaminen ja melonta Iijoella
Iijoella on paljon retkeilymahdollisuuksia, ja ehkä paras tapa ympäristöön tutustumiseksi on soutaminen ja melonta. Nähtävään joen varrella ja ympäristössä riittää vuoksiksi, koska se on harvoja virtavesistöjä suomessa, jota ei olla vielä täysin valjastettu energian tuotantoon. Melakyydillä Iijokea pitkin kulkeminen satojen kilometrien matkalta onkin antoisa kokemus kenelle tahansa ulkona liikkuvalle ja se soveltuu myös noviiseille, eikä vaadi huippuvarusteita kulkijaltaan. Koskia löytyy sekä helppoja, että vaikeita reittejä, mutta ne ovat useimmiten matalia ja pitkä sen sijaan, että ne olisivat jyrkkiä ja syviä.
Jo vuosituhansia ihmiset ovat käyttäneet Iijokea kulkureittinä sisämaan ja rannikkoalueen välillä ja kulttuurin muutoksen näkee hyvin virroilla edetessään. Matkan varrelle mahtuu villiä metsää ja viitteitä vanhoista elinkeinoista- ja tavoista. Ympäristöhuollosta vastaavat tahot ovat pystyttäneet joen varrelle 90-luvulta lähtien rantautumis- ja taukopaikkoja, joissa reissaajat voivat nauttia luonnonrauhasta.
Metsästys Iijoella
Iijoen osuus Pudasjärvellä tarjoaa antoisat riistamaat, joiden perässä alan harrastajat ja ammattilaiset seuraavat kautta Suomen maan. Sekä pien-, että suurriistaa on tarjolla tällä seudulla, josta kolmannes kuuluu Metsähallituksen alaisuuteen, eli ulkopaikkakunniltakin paikalle tuleville on tilaa riittämiin.
Seudun ehkä suosituin metsästysmuoto on kanalinnustus, joka on mahdollista koirametsästäjille, että ilman koiraa metsästäville. Kunnan kanalintukannat ovat olleet koetuksella vuosien varrella, mutta koskematon luonto tarjoaa edelleen runsaasti turvaa eläinasukkailleen. Seudulla myös on mahdollista vesilinnustaa. Pudasjärven lisäksi tunnetuimpia vesilinnustusalueita ovat mm. Sotkajärvi ja Aittojärvi, joista löytyy runsaasti sorsia. Tämän lisäksi alueella asuu monien metsästäjien tavoitesaalis, metsähanhi.
Kalle Päätalon merkitys Iijoelle
Suomen kuuluisimpiin kirjailijoihin lukeutuvan Kalle Päätalon kirjasarja ”Koilismaa” sekä elämänkerta, 26-osainen ”Juuret Iijoen törmässä”, ovat Suomen historian tutkijoiden mielestä eräs tärkeimmistä kirjallisista lähteistä Iijoesta puhuttaessa. Lukuun ottamatta veroviraston dokumentteja tai käräjäoikeuden pöytäkirjoja, Iijoen seudun elämästä 1900-luvun alkupuolelta oli hyvin vähän kirjoitettua tietoa. Iijoki-sarja käsitteli Päätalon elämän lisäksi paljon seudun kieltä ja muita Suomen murteita. Päätalo syntyi Taivalkoskella, jonka naapurikuntia ovat Kuusamo, Pudasjärvi, Suomussalmi ja Posio.
Hyödyllisiä sivuja
https://www.fishinginfinland.fi/iijoki
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iijoki
https://vpn-suomi.fi/saasta/hotellit-halvemmalla/